Kotibileet ja hampparit

Meillä on nyt vain yhden päivän verran vapaata, joten käytämme päivän hyvin tehokkaasti tekemättä käytännössä mitään. Tänä lauantai-iltana menimme pieniin kotibileisiin. Ja sunnuntaina päätimme lähteä etsimään kaveriporukkamme lempipikaruokalaa.

Olemme viettäneet minun keittiössäni tällä viikolla paljon aikaa, joten päätimme vaihtaa aloittelupaikkamme toiseen keittiöön, jotteivat naapurini häiriintyisi. Aloin kummasti arvostaa omaa keittiötäni, kun näin miten tyhjää toisessa keittiössä oli. Tällä kaverillani ei ollut lähes yhtään yhteistä pannua tai lautasta. Keittiössä ei myöskään ollut yhtä lämmin tunnelma kuin omassani.

img_6449-1Olimme suunnitelleet lähtevämme keittiöstä kohti pirskeitä yhdeksältä, mutta viimeiset tyypit saapuivat keittiöön vasta vähän vaille yhdeksän. Myöhästyimme siis aikataulustamme, mutta ei se paljoa tuntunut ketään haittaavan.

Saapuessamme pirskeisiin vähintään kolminkertaistimme ihmismäärän siellä. Meidän jälkeemme sinne tuli vielä lisää ihmisiä. Asunto oli lopulta aika täysi, mutta siellä mahtui liikkumaan. Oli mukava jutella uusien tuttavuuksien kanssa ja syventää suhdetta vanhoihin tyyppeihin.
img_6448Pirskeet olivat mukavat, jos täytyisi arvostella niin sanoisin 3/5. Niin kauan kuin tuollaiset pirskeet eivät ole minun keittiössäni, jolloin ei tarvitse itse siivota kaikkea viiniä lattioilta ja saada naapureiden vihoja niskaan myöhäisestä musiikin soitosta, osallistun mielelläni. Totesin siellä myös keiden kanssa lähden mieluusti jatkossa bailaamaan ja keiden kanssa en.

Sunnuntaiaamuna lähdimme Anniinan kanssa ostoksille. Olimme tarkistaneet ennakkoon, että H&M on ainakin auki. Se oli, mutta lähes mikään muu ei ollut. Vain isot ketjut pitävät liikkeitään auki sunnuntaisin.

Ilma oli kaunis. Tuntui jo melkein kesältä. Asteita oli 12 ja aurinko paistoi pienen pilvikerroksen läpi. Kävimme katselemassa sellaisia paikkoja, joissa emme olleet kerenneet vielä käymään. Löysimme gelaterian, joka on jokapäiväisen kotimatkamme varrella, tähän asti testaamistamme paras ja vieläpä suhteellisen edullinen. Mitä kauemmin olen täällä, sitä enemmän tykkään kaupungista.

img_6441
Palasimme Sanbaan (paikka, jossa asumme) ja olimme rauhaukseen pari tuntia. Olimme sopineet tapaamme kuudelta ja menevämme syömään yhdessä. Kun Garrettia ei näkynyt, Tristian soitti hänelle. Kävi ilmi, että hän oli sporttihalissa.

Suuntasimme sporttihalliin, josta tuli hirveä pauke. Siellä oli käynnissä lentopallo-ottelu. Faneilla oli kunnon soittimet ja rummut. Vaikka en oikeastaan tiedä mitään lentopallosta, sanoisin, että he olivat aika hyviä. Olisin voinut jäädä pidemmäksikin aikaa katsomaan, mutta oli jo kova nälkä.

Tristian oli kertaalleen eksynyt Burger Kingille, joten otimme bussin, jolla hän oli silloin matkustanut. Valinta osoittautui vääräksi. Seikkailimme hetken bussien kanssa, mutta lopulta Burger King oli edessämme.

En ihan tajua kavereideni rakkautta tätä ruokaa kohtaan. Onhan se ihan hyvää, mutta ei ehkä kaiken sen hehkutuksen arvoista. Omaan mielipiteeseeni saattaa myös vaikuttaa useamman kuukauden työkokemukseni kyseisessä puljussa. 

img_6446-1

Kävelimme kruunut päässä kotiin ja mietimme, miksi autoilijat kääntyvät tuijottamaan meitä. Unohdimme kruunut välillä kokonaan.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s